Minusta tuli viime viikolla maggielainen, jee! Ja hyvältä tuntuu. Maggien tuottajana saan tehdä juuri sitä, mistä eniten innostun: ideoida, suunnitella, kehittää ja koordinoida, hioa, jalostaa ja paketoida. Erityisen iloinen olen siitä, että täällä mietitään paljon ja vakavasti myös sosiaalista mediaa (vaikkei tämä muuten – onneksi – kovin vakavamieliseltä työyhteisöltä vaikutakaan).
Oma some-elämäni alkoi LinkedInistä, Facebookista ja Jaikusta nelisen vuotta sitten ja edelleenkin eniten verkkoaikaani vievät juuri erilaiset yhteisö- ja mikrobloggauspalvelut. Jaiku tosin on vaihtunut – pienen nikottelun jälkeen – Twitteriin (ja Qaikuakin olen kokeillut.) Twitteriä käytän ennen kaikkea itseäni kiinnostavien aihepiirien uutis- ja linkkipalveluna ja LinkedIniä ammatillisen verkostoitumisen kanavana.
Facebookin merkitys sen sijaan on suurempi. Sekin palvelee toki noita edellä mainittuja tarkoituksia, mutta myös monia muita. Sen kautta saan tietää, mitä eri elämänvaiheiden ja -piirien tärkeille ihmisilleni kuuluu nyt. Sieltä saan vertaistukea, kun ottaa päähän. Ja sinne postaan uusimmat kuvat 2,5-vuotiaasta pojastani etenkin 65-vuotiaan, ahkerasti feisbuukkaavan äitini iloksi.
Uteliaan luonteeni vuoksi (vai ansiosta?) olen toki joutunut muihinkin somekoukkuihin. Foursquare-päivityksiä teen innokkaasti, ihan hupimielessä vaan, kun eivät suomalaisfirmat vielä oikein ole paikkatietopalveluiden hyötyjä hoksanneet. Pinterestiä taas käytän ahkerasti etenkin sisustusaiheisten inspiraatiokuvien virtuaalisena leikekirjana.
Eniten ihan aitoa, konkreettista hyötyä olen tainnut saada HeiaHeiasta. Kaltaiselleni koululiikunnan traumatisoimalle kömpelykselle on osoittautunut motivoivaksi kirjata lyhyetkin treenit verkkoyhteisöön muiden peukutettavaksi. Joskus motivaatio voi olla pienestä kiinni.
Kokeiluasteelle sen sijaan ainakin toistaiseksi ovat jääneet muun muassa Posterous, Tumblr, Diaspora, Ning, Yammer, Jumo, Sharewood ja StumbleUpon. Saa nähdä, miten käy Google+:n. Sen käyttäjäksi rekisteröidyin perjantai-iltana mietittyäni ensin koko kesän, onko minulla vielä rahkeita somerepertuaarini laajentamiseen.
Kommentit